Group photo of participants during the onsite visit in Amsterdam, Netherlands.

Kohdevierailu Amsterdamiin, Alankomaihin

Participants gathering in front of mobile vaccination units.

Johdanto

Rokotusten esteiden voittaminen -hankkeen neljäs kohdevierailu tehtiin Amsterdamiin, Alankomaihin, 20.–22.9.2023. Vierailulla tarkasteltiin erityisesti liikkuvien rokotusyksiköiden käyttöä, joka on esimerkillinen käytäntö lisätä COVID-19-rokotteiden ottamista, joko rokotusbussien tai tilapäisten pop-up-rokotuspaikkojen avulla. Aloite kohdistui suhteellisen alhaisen rokotuskattavuuden alueilla asuviin ihmisiin ja kohderyhmiin, kuten matalassa sosioekonomisessa asemassa oleviin, vankeihin ja lukutaidottomiin. 

Alankomaiden kansallinen kansanterveys- ja ympäristöinstituutti (Rijksintituut voor volksgezondheid en milieu, RIVM) toivotti tervetulleeksi 26 osallistujaa 15:stä EU:n jäsenvaltiosta. Osallistujat edustivat kansallisia terveyslaitoksia, terveysministeriöitä ja kansallisia rokotusvirastoja.

Vierailun tavoitteena oli:

  • kerätä tietoa Alankomaiden liikkuvista rokotusyksiköistä ja oppia niiden menestyksestä
  • edistää keskinäistä oppimista mahdollistamalla tietojen ja kokemusten vaihtaminen
  • kehittää ideoita siitä, miten jäsenvaltioiden terveydenhuollon ammattilaiset voivat siirtää käytännön omaan maahansa.

Vierailun aikana Alankomaiden kansallinen kansanterveys- ja ympäristöinstituutti (Rijksinstituut voor volksgezondheid en milieu, RIVM), Amsterdamin kunnallinen terveyspalvelu (GGD Amsterdam) ja sosiaaliturvalaitos (GGD GHOR Nederland) saivat Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirastolta (HaDEA) todistuksen esimerkillisestä käytännöstä.

Liikkuvat rokotusyksiköt COVID-19-rokotusten lisäämiseksi

Tavoite

Ensimmäisen COVID-19-rokotuskampanjan aikana rokotusmäärissä oli huomattavia eroja Alankomaiden eri alueiden ja asuinalueiden välillä. Osa näistä eroista näytti liittyvän saavutettavuuteen ja tiedonsaannin esteisiin niillä asuinalueilla ja alueilla, joilla otettiin vähemmän rokotuksia.

Näiden esteiden poistamiseksi kunnalliset terveyspalvelut ottivat käyttöön liikkuvia rokotusyksiköitä eri asuinalueilla eri puolilla Alankomaita seuraavien COVID-19-rokotuskampanjoiden aikana.

Useat kunnalliset terveyspalvelut (ei vain Amsterdamissa) käyttivät rokotusbusseja useilla asuinalueilla antaakseen ihmisille tietoa COVID-19-rokotteista ja tarjotakseen rokotuksia. Tietoa ja rokotuksia tarjottiin ilman ajanvarausta. Rokotusbussissa annettiin ensimmäinen ja toinen rokoteannos kaikille asuinalueen asukkaille, jotka halusivat COVID-19-rokotteen. 

Rokotusten lisäksi kohdealueiden asukkaat saivat terveystietoa (usein eri kielillä) sekä mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Terveydenhuollon ammattilaiset, joiden mukana toisinaan oli asuinalueen luotettuja avainhenkilöitä, jakoivat esitteitä ja lentolehtisiä, ripustivat julisteita ja osallistuivat henkilökohtaisiin keskusteluihin yksilöiden ja ryhmien kanssa. Näillä toimilla pyrittiin vähentämään rokotuksen esteitä tarjoamalla rokotuspalveluja, kulttuurisesti asianmukaista tietoa ja vuoropuhelua – ja siten edistämään luottamusta ja lisäämään tietoa rokotuksista.

Mukana olevat toimijat ja toteutus

Terveysministeriö (Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport) vastaa rokotusohjelmista. Ministeriö saa neuvoja kansalliselta terveysneuvostolta (Gezondheidsraad), joka on riippumaton kansanterveyden tieteellinen neuvoa-antava elin ja antaa myös rokotussuosituksia tietyille kohderyhmille. Kansallisen terveysneuvoston johtokuntaan kuuluu johtaja ja varajohtaja, ja neuvostoon kuuluu 100 jäsentä eri puolilta maata ja eri tieteenaloilta. Yhdessä ne kattavat kuusi toiminta-aluetta: terveydenhuollon, ennaltaehkäisyn, terveellisen ravitsemuksen, ympäristöterveyden, terveellisen työympäristön sekä innovaatio- ja osaamisinfrastruktuurin.

Kansallinen kansanterveys- ja ympäristöinstituutti (Rijksinstituut voor Volksgezondheid en Millieu, RIVM) järjestää, toteuttaa ja valvoo rokotusohjelmia kansallisella tasolla yhteistyössä alueellisten kumppaneiden, kunnallisten terveyspalvelujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Kunnallisten terveyspalvelujen alueelliset yksiköt määrittelevät rokotusten toteutumista koskevien tietojen ja alueellisen erityistietämyksen perusteella ne nimenomaiset alueet, joilla interventiot ovat tarpeen.

Resursointi

Alankomaissa rokotukset ovat rokotuspisteissä yleensä maksuttomia kohderyhmiin kuuluville. Kohderyhmään kuulumattomien on maksettava itse sekä rokotteesta että rokottamisesta. Näitä ovat esimerkiksi vanhemmat, jotka haluavat vesirokkorokotteen kaltaisia lapsuusiän rokotteita.

Alankomaiden terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö rahoittaa liikkuvien rokotusyksiköiden toiminnan. Bussit olivat saatavilla maksutta kampanjan aikana. Alueet saivat vapaasti valita kuinka usein ja kuinka kauan ne käyttivät busseja, ja ne valvoivat koordinointia ja henkilöstömitoituksia.

Tulokset 

Amsterdamin alueen alustavat tulokset viittaavat siihen, että tietyn asuinalueen keskimääräinen päivittäinen ensimmäisellä COVID-19-rokoteannoksella rokotettujen henkilöiden määrä oli 26 % suurempi päivinä, jolloin rokoteyksiköt olivat paikalla verrattuna päiviin, jolloin rokotusbussit eivät olleet paikalla. Tämä osoittaa, että rokotusyksiköiden käyttöönotto voi lisätä rokotteiden ottoa.

Tämän ohjelman menestys johti Amsterdamissa liikkuvien rokotusyksiköiden käyttämiseen osana HPV-rokotusohjelmaa (papilloomavirusrokote) nuorille aikuisille (19–26-vuotiaille) syyskuuhun 2023 asti.

Vierailun tulokset

Osana vierailua osallistujat saivat yleiskatsauksen tartuntatautien torjunta- ja rokotusohjelmista Alankomaissa sekä johdannon Alankomaiden kansalliseen rokotusohjelmaan. Useat työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden pohtia Alankomaiden terveys- ja rokotusjärjestelmää ja keskittyä erityisesti liikkuviin rokotusyksiköihin esimerkillisenä käytäntönä.

Ensimmäisen työpajan tarkoitus oli edistää syvällistä analyysiä ja helpottaa keskinäistä oppimista ryhmäkeskustelujen avulla. Osallistujat määrittelivät Alankomaiden kokemuksen perusteella keskeisiä seikkoja, jotka voisi mukauttaa paikallisesti, kuten:

  • Yhdistettävien rekisterien perustaminen kansallisella tasolla
  • Kansallisen rokotusrekisterin luominen rokotuskattavuuden seuraamiseksi
  • Yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa oikean lähestymistavan suunnittelemiseksi jokaista tiedotuskampanjaa varten
  • Aktiivisten lähestymistapojen käyttäminen kutsuissa
  • Käyttäytymistieteilijöiden ottaminen mukaan hankkeeseen sopivien, tietoon perustuvien tiedotusmenetelmien löytämiseksi, mutta myös tiedotuksen tieteelliseksi analysoimiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi kohderyhmästä ja siitä, miten sitä tulisi lähestyä.

Osallistujat tunnistivat käytännössä useita vahvuuksia, mukaan lukien helppo saatavuus paikallisille sekä joustavat rokotuspaikat ja -ajat. Yhteys yhteisön johtajiin tarjoaa viestintäkanavan, jonka kautta voidaan rakentaa luottamusta asukkaiden kanssa. Liikkuvat rokotusyksiköt tarjoavat mahdollisuuden viestiä rokotusten tärkeydestä suoraan vaikeasti tavoitettaville ryhmille. Lupaaviksi havaittuihin mahdollisuuksiin kuuluivat bussien käyttö erilaisiin tehtäviin (eli muihin rokotteisiin) ja se, että se tarjoaa tärkeän välineen tiedon keräämiseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa varten.

Impact Canvas työkalun avulla osallistujat saivat arvioida käytännön mahdollista siirtämistä omaan paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmäänsä ja infrastruktuuriinsa.  Osallistujat keskustelivat olennaisista näkökohdista, kuten kohderyhmistä, resursseista, keskeisistä toiminnoista, keskeisistä kumppaneista, viestintäkanavista, taloudellisesta kestävyydestä ja arvioinnista.

Alankomaiden liikkuviin rokotusyksiköihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, joita voitaisiin mukauttaa ja siirtää muihin jäsenvaltioihin:

  • Kohderyhmien laajentaminen: lähestymistapojen räätälöinti tietyille kohderyhmille, kuten haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille, nomadeille, kodittomille ja pienituloisille. Kohdennetut kampanjat tarjoaisivat päätöksentekijöille perustiedot kohderyhmittäin. 
  • Viestintäkanavat ja tiedotus: olemassa olevien viestintätoimien täydentäminen kohderyhmille ja kumppaneille suunnatuilla kanavilla ja/tai tiedotuspaketeilla, esimerkiksi lisäämällä läsnäoloa verkossa (eli sosiaalisessa mediassa), jotta voidaan tukea paikallisia viestintätoimia, joilla tiedotetaan vanhemmille HPV-rokotuksista sekä luodaan kanavia, joiden kautta yhteisön johtajat voivat olla yhteydessä tärkeisiin sidosryhmiin. 
  • Rokotuspaikat: rokotuspaikkojen laajentaminen ammatillisiin oppilaitoksiin ja urheilukeskuksiin eri kohderyhmien tavoittamiseksi.
  • Arviointi: yhteisön näkemysten huomioiminen rokotustoiminnasta, jotta voidaan seurata tiedotuksen onnistumista ja antaa tärkeää palautetta palvelujen parantamiseksi.

Osallistujat arvostivat tilaisuutta saada uusia näkökulmia, erityisesti vierailuja liikkuvissa rokotusyksiköissä . Useimmat pitivät vierailun tärkeimpänä antina monialaista tiimilähestymistapaa: sen avulla voidaan tavoittaa erilaisia yhteiskuntaryhmiä, jotka ovat jokseenkin skeptisiä ja joita ei voida tavoittaa perinteisellä tavalla.

Lue lisää Alankomaiden liikkuvista rokotusyksiköistä:

Aiheeseen liittyviä artikkeleita: The Effect of Mobile Vaccination Units on Vaccine Uptake with COVID-19 Vaccines: A Within-Neighbourhood Analysis Using National Registration Data by Mattijs Lambooij, Joyce Pijpers, Jan van de Kassteele, Mirjam P. Fransen, Susan J.M. Hahné, Niek Hof, Flo

Publications

Aiheesta muualla

Aiheesta muualla
Tutustu aiheeseen liittyviin kansallisiin ja EU-tason aineistoihin, joita on hyödynnetty Rokottamiseen liittyvien esteiden poistaminen -hankkeessa.